The issue paper is a result of more than two years of research and collaboration between UNODC, HEUNI and national and international experts from around the world. HEUNI's Senior Programme Officer Anniina Jokinen and former researcher Minna Viuhko together with UNODC colleagues collected data from 9 countries (Germany, Thailand, Vietnam, Canada, South Africa, Malawi, Serbia, Kyrgyzstan, Jordan) and interviewed 150 experts on this complex topic. The research also explored the various modus operandi used for different forms of marriage trafficking, as well as the profile of the victims and the offenders.
“It became apparent early on that human trafficking in the context of marriage is a particularly complex and sensitive subject", HEUNI’s Anniina Jokinen explains. The level of awareness on the topic varies in different countries and contexts. However, expert interviews and consultations helped shed light on the challenges involved and to identify some of the key characteristics of forced, abusive and exploitative marriages that may have links to human trafficking.
The victims have difficulties seeking help and few cases are reported to the police or investigated as trafficking. “It is important that the authorities are aware of this phenomenon and that the investigation is sensitive to the needs of the victims", Anniina Jokinen notes. More attention should be paid to the extent and forms of exploitation, the different control measures imposed on the victim, the victim’s dependency, and their possibilities to leave the marriage, seek assistance and access justice.
Ultimately, multifaceted prevention efforts are needed to address the phenomenon in close cooperation with local communities and civil society organisations. The report also includes several concrete policy recommendations that countries can adopt to prevent cases of trafficking linked to marriage, to identify and protect the victims of this crime, and to prosecute the traffickers.
The publication is available here
For more details: contact Anniina Jokinen (anniina,[email protected])
Uusi UNODC-raportti avaa ihmiskaupan ja pakkoavioliittojen yhteyksiä
YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimiston (UNODC) julkaisema uusi raportti tarkastelee ihmiskaupan ja hyväksikäyttöön tähtäävien avioliittojen (esim. pakko-, lapsi- ja lumeavioliitot) yhteyksiä ja tuo esiin tämän piiloon jäävän ihmiskaupan muodon sukupuolittuneisuuden. Etenkin naiset ja tytöt, jotka kärsivät sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja haitallisista kulttuurisista käytännöistä, ovat alttiita hyväksikäytölle. Hyväksikäyttöön tähtäävä avioliitto voi liittyä kaikkiin kolmeen ihmiskaupan elementtiin: keinoihin, tekotapaan ja tarkoitukseen. Silti vain harvat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon ja vielä harvemmat johtavat tuomioihin.
Raportti on yli kaksi vuotta kestäneen tutkimuksen ja UNODC:n, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) sekä kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden yhteistyön tulos. HEUNIn erikoissuunnittelija Anniina Jokinen ja aiemmin HEUNIssa työskennellyt tutkija Minna Viuhko keräsivät yhdessä UNODC:n kollegojen kanssa tietoa yhdeksästä maasta (Saksa, Thaimaa, Vietnam, Kanada, Etelä-Afrikka, Malawi, Serbia, Kirgisia, Jordania) ja haastattelivat 150 asiantuntijaa tästä monitahoisesta ilmiöstä. Tutkimus tarkasteli myös toimintatapoja, joita käytetään avioliittoon perustuvassa ihmiskaupassa sekä uhrien ja tekijöiden profiileja.
"Jo aikaisessa vaiheessa kävi ilmi, että avioliittoihin liittyvä ihmiskauppa on poikkeuksellisen mutkikas ja arkaluontoinen aihe", HEUNIn Anniina Jokinen toteaa. Tietoisuus ilmiöstä vaihtelee eri maiden välillä ja eri konteksteissa. Asiantuntijahaastattelut ja -kokoukset auttoivat selventämään aiheeseen liittyviä haasteita sekä tunnistamaan ihmiskauppaan liittyvien pakko-, lapsi- ja lumeavioliittojen keskeisiä tunnusmerkkejä.
Tämän ihmiskaupan muodon uhrien on vaikea hakeutua avun piiriin ja vain harvat tapaukset päätyvät poliisin tietoon tai tutkintaan ihmiskauppa-nimikkeen alla. "On tärkeää, että viranomaiset ovat tietoisia tästä ilmiöstä, ja että esitutkinnassa huomioidaan uhrien oikeudet", Anniina Jokinen huomauttaa. Hyväksikäytön laajuuteen ja eri muotoihin tulee kiinnittää enemmän huomiota, samoin kuin keinoihin, joilla uhria hallitaan ja pidetään riippuvaisessa asemassa. Myös uhrin tosiasialliset mahdollisuudet lähteä avioliitosta, hakea apua sekä käyttää oikeuksiaan tulee huomioida.
Monitahoisia ehkäisykeinoja tarvitaan ilmiön käsittelemiseksi yhteistyössä paikallisyhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Raportti sisältää myös konkreettisia suosituksia, joiden avulla maat voivat puuttua ilmiöön entistä paremmin sekä tunnistaa ja suojella uhreja ja saattaa tekijät vastuuseen.
Julkaisu on saatavilla täällä