HEUNIn erikoissuunnittelija Julia Korkman avasi puheenvuorossaan lasten ja nuorten kohtaamista, kuuntelemista ja tukemista rikosprosessissa. Hän kävi puheenvuorossaan läpi ilmoitusvelvollisuutta ja sen kipupisteitä, lapsiin kohdistuvia rikoksia ilmiöinä sekä ajankohtaiset ohjeet epäilyjen selvittämiseksi. Lopuksi hän nosti esille erityisesti verkossa tapahtuvan lapsiin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden ja siihen puuttumisen sekä avasi tuoreita tutkimustuloksia liittyen lapsirikostutkintaan.
Traumapsykoterapeutti Soili Poijula kertoi resilienssin merkityksestä uhrin tukemisessa sekä yksilön stressivastejärjestelmän huomioimisesta uhrin kyvyssä kestää ja palautua traumaattisista tapahtumista. Yksilön resilienssi tulee esiin vasta silloin, kun hän joutuu kohtaamaan kielteisiä elämäntapahtumia ja niiden aiheuttamaa stressiä. Yksin ei voi olla resilientti eli olemme riippuvaisia ympäristön vuorovaikutuksesta, minkä vuoksi on tärkeää ymmärtää sen merkitys uhrin kohtaamisessa. Sosiaalisen tuen puute ja urin syyttäminen heikentävät uhrin asemaa, mikä korostaa uhrin kohtaamisessa tapahtuvan vuorovaikutuksen merkitystä. On tutkittu, että resilienssi vahvistuu, kun uhri otetaan tosissaan ja tätä tukevaa työtapaa tulisi lisätä myös Suomessa.
Satu Rantaeskola Poliisiammattikorkeakoulusta esitelmöi siitä, kuinka raskaana asianomistaja kokee rikosprosessin. Unohdammeko toimijoina, kuinka monta kertaa asianomistaja joutuu kohtaamaan asiansa rikosprosessin aikana? Vaikka oikeudenkäynnissä vastakuulustelu kuuluukin puolustuksen perusoikeuksiin, voi uhri kokea olevansa näissä syytetyn penkillä. Vastakuulustelutkin tulisi pyrkiä hoitamaan sensitiivisesti. Lisäksi hän kävi läpi uhridirektiivin riittävää toteutumista sekä sitä, minkä verran syyttäjät velvoittavat suojelutarpeen arviointia.
Tampereen Setlementin väkivalta- ja kriisityön yksikön johtaja Satu Hintikka esitti, kuinka tärkeää trauman ymmärrys on uhrin kohtaamisessa. Traumaperäinen stressihäiriö on tahdosta riippumattoman hermoston aikaansaamaa käytöstä. Hän korosti esityksessään erityisesti välttämiskäyttäytymisen mekanismin ymmärrystä ja kertoi, että siinä on kyse kehon automaattisesta suojareaktiosta. Mekanismin ollessa aktiivinen trauma ei näy ulospäin ja voi johtaa harhaan, että uhri ei tarvitse apua. Välttely voi kuitenkin syventää ongelmaa. Hän toi esille, että myös auttajien kohtaaminen voi muistuttaa uhria traumasta, eikä se silloin ole uhrille aina yksistään positiivinen kokemus.
Rikosuhripäivystyksen (RIKU) järjestämä Rikoksen uhrin kohtaaminen -webinaari 11.2.2022
Webinaari järjestettiin sekä suomeksi että ruotsiksi ja mukana oli lähes 900 osallistujaa. RIKUn asiakasmäärät ovat olleet viime aikoina kasvamaan päin ja avun tarve näyttää myös jatkuvan. Yhä useampi auttavan työn tekijä kohtaa rikoksen uhreja ja heidän kohtaamiseensa on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Webinaarin esitykset oli rakennettu syventämään ymmärrystä uhrin asemasta rikosprosessin aikana.
