Selvitys työvoiman hyväksikäytön torjunnasta – ”Tiivis yhteistyö eri viranomaisten, järjestöjen ja ammattiliittojen välillä parantaa tiedonvälitystä ja tapausten tunnistamista.” (7.10.2021)

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Euroopan kriminalipolitiikan instituutilla (HEUNI) teettämässä selvityksessä tarkastellaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunnan menettelyjä eri maissa sekä sitä, olisivatko jotkin keinot käytettävissä myös Suomessa. Selvitys julkaistiin verkkotilaisuudessa 7.10.2021.

”Työperusteisen hyväksikäytön torjunnassa tulee olla koko ajan hereillä ja pohtia uusia keinoja niiden jatkoksi, joita hallitus on jo tehnyt.” – Tuula Haatainen, työministeri. 

Tilaisuuden avasi työministeri Tuula Haatainen, joka puhui uusien tapojen luomisesta työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi sekä konkreettisen tiedon tarpeesta siitä, miten ilmiöön on puututtu muissa maissa. Ministeri Haatainen kuvaili selvitystä perusteellisesti tehdyksi sekä asiantuntevasti kirjoitetuksi, kiittäen selvityksen laatijoita. ”Tässä ilmiössä, yhteistyö on tärkeää ja olennaista, jos jossakin”, ministeri Haatainen totesi. 

”Suomeen tulee laatia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjumisen toimenpideohjelma” – Anniina Jokinen, erikoissuunnittelija (HEUNI).

Ministerin jälkeen puheenvuoron ottivat HEUNIn erikoissuunnittelija Anniina Jokinen ja tutkija Anna-Greta Pekkarinen, jotka painottivat käytännön koordinointia ja resurssien tarvetta suositusten toteuttamiseksi. 

Selvityksen esittelyssä Jokinen ja Pekkarinen esittivät lukuisia suosituksia työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi. Yksi suosituksista on moniviranomaisyhteistyön lisääminen, joka lisäisi tiedonvaihtoa, toimivaltuuksia ja alueellista yhteistyötä. Kätevämpi tiedon vaihtaminen, yhteisrekisterit ja viranomaisdatan analysointi säästäisivät resursseja ja tekisivät työstä tehokkaampaa. Selvitys esittää työsuojelun, poliisin ja veroviranomaisten tiiviimmän yhteistyön tehokkaaksi keinoksi estää työperäistä hyväksikäyttöä. 

”Työsuojelun tulee priorisoida ihmiskaupan ja työvoiman hyväksikäytön torjuntaa entistä vahvemmin” – Anna-Greta Pekkarinen, tutkija (HEUNI) 

Moniviranomaisyhteistyön lisäksi selvitys näkee työsuojelun aseman vahvistamisen keinona torjua työperäistä hyväksikäyttöä. Tätä voitaisiin edistää nimeämällä ihmiskaupan vastaista toimintaa ja tiedonvaihtoa koordinoivat henkilöt sekä lakimuutoksella, joka mahdollistaisi fyysisten työsuojelutarkastuksien tekemisen yksityisiin kotitalouksiin ihmiskauppaa epäiltäessä. 

Poliisin esiselvitysprosessi saataisiin nopeammin käyntiin kehittämällä yhteistyötä poliisin, työsuojelun ja verottajan välillä. Tietoa ihmiskaupasta ja työvoiman hyväksikäytöstä tulee sisällyttää poliisin perus- tai täydennyskoulutukseen yhtenä teemana, ehdottaa selvitys. 

Uhrin oikeusasemaa tulee myös parantaa. Selvitys ehdottaa, että kiskonnantapaisen työsyrjinnän ja työsyrjinnän uhreilla olisi oikeus maksuttomaan oikeusapuun. Lisäksi tulisi harkita Helsingissä kehitetyn toimintatavan käyttöön ottamista, jossa uhreilla on mahdollisuus nimettömään keskusteluun poliisin kanssa ennen mahdollisen rikosilmoituksen tekemistä. 

Selvitys korostaa, että viranomaisten valvontatapahtumien yhteydessä tulisi aina priorisoida työsuhteen ehtojen toteutumista puhtaan ulkomaalaisvalvonnan sijasta. Belgiassa ja Alankomaissa paperittoman työntekijän on mahdollista saada automaattisesti 3–6 kuukauden maksamaton palkka EU:n työnantajasanktiodirektiiviin perustuen. Virossa puolestaan työriitakomitea on rikos- tai siviiliprosessia nopeampi väylä vaatia maksamattomia palkkoja.

Selvityksen perusteella Suomessa ilmiö tunnistettu melko hyvin muihin selvityksen kohteena olleisiin maihin verrattuna, mutta esiin tulleita hyviä toimintamalleja tulisi kokeilla myös täällä, jotta hyväksikäyttöön voidaan puuttua entistä tehokkaammin. Selvitystä oli kutsuttu kommentoimaan Pekka Hätönen Poliisin kansallisesta ihmiskauppayksiköstä, ylitarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta, sekä koordinoiva erityisasiantuntija Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä. 

Puhujien kommentit käsittelivät mm. epärehellisille työnantajille langetettavia sanktiota, käytössä olevia rikosnimikkeitä, sekä keinoja turvata uhrin palkkasaatavat. 

Kasper Kannosto, viestintäharjoittelija, HEUNI

Viron mallia esitetään vauhdittamaan ulkomaalaisten työntekijöiden palkkakiistojen ratkomista Julkaistu seuraavissa lehdissä: Uusimaa, Etelä-Suomen Sanomat, Kouvolan Sanomat, Keskisuomalainen, Karjalainen, NewsBeezer.

Reilu työ -verkosto: Yrittäjyydeksi verhottu työnteko voi johtaa hyväksikäyttöön (STT Info 7.10.2021).

Internationell jämförelse visar – myndighetssamarbete bästa sätt att bekämpa utnyttjande av arbetskraft (HBL 7.10.2021)