Suomessa on tunnistettu lisääntyvissä määrin työperäistä hyväksikäyttöä, mukaan lukien sen räikeintä muotoa eli työperäistä ihmiskauppaa mm. rakennus-, siivous- maatalous- ja ravintolaaloilla. Työvoiman maahanmuuton lisääntyminen sekä talouden ja työmarkkinoiden muutokset tulevat todennäköisesti lisäämään työperäisen hyväksikäytön riskiä. Hyväksikäytön riski tulee siten myös korostumaan julkisissa hankinnoissa, erityisesti suurimmissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla. Tämä lisää osaltaan tarvetta vahvistaa sosiaalisen vastuun toteutumista julkisissa hankinnoissa. Suomen valtio on merkittävä siivouspalveluiden tilaaja. Tutki hankintoja -sivuston mukaan vuonna 2023 puhtaanapito- ja pesulapalveluiden hankintaan käytettiin yhteensä lähes 25 miljoonaa euroa. Kyseessä on siten merkittävä julkisilla varoilla toteutettava hyväksikäytön riskialaan kuuluva hankintakokonaisuus. Kuntien siivouspalvelut ovat useimmiten ulkoistettu tai niissä käytetään alihankintaa, joka ulottuu useampaan portaaseen. Hyväksikäytön riski korostuu alihankintaportaiden lisääntyessä. Tehostamalla siivoushankintojen vastuullisuustoimenpiteitä aina markkinavuoropuhelusta sopimusaikaiseen valvontaan voidaan parantaa veronmaksajien varojen entistä tehokkaampi ja vastuullisempi käyttö.
Siivousalalla työskentelee paljon ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, ja joukossaon myös henkilöitä, jotka voivat olla erityisen haavoittuvassa asemassa. Hyväksikäyttötapauksissa voi olla kyse työehtojen polkemista kuten alipalkkauksesta tai ylipitkistä työpäivistä, mutta järjestöt ja viranomaiset ovat tunnistaneet myös vakavampia tapauksia. Tällöin kyseeseen voitulla ihmiskauppa- tai sen lähirikos kiskonnantapainen työsyrjintä tai törkeä kiskonta.
Julkisten siivoushankintojen sopimusaikaiseen valvontaan liittyvät haasteet alihankintaketjuissa ovat nousseet esiin niin yritysten, hankintayksiköiden kuin työmarkkinajärjestöjenkin tahoilta. HEUNIn ja Motivan pitkäaikainen yhteistyö julkisten hankintojen ammattilaisten kanssa on osoittanut, että monissa hankintayksiköissä puuttuvat selkeät ohjeistukset työperäisen hyväksikäytön huomioimiseen osana sopimusvalvontaa. Valvontaa saatetaan tehdä eri painotuksin tai irrallaan itse palvelun toteuttamisesta, mikä vaikeuttaa kokonaisuuden hallintaa. Onnistunut hankintaprosessi koostuu onnistuneen kilpailutuksen lisäksi sopimuskauden aikaisesta seurannasta ja valvonnasta. Hankintayksiköiden kehittämistyössä on noussut esiin erityisesti haaste tunnistaa sopimusaikaisen valvonnan vastuita ja rooleja sekä viedä valvontamallit osaksi tarvittavien tahojen arjen käytäntöjä.
Vaikka viranomaisilla ja työmarkkinajärjestöillä on merkittävä rooli työehtojen valvonnassa, väärinkäytösten tunnistamisessa ja rikosten torjunnassa, niin valvontaa ei voida yksinään jättää kuitenkaan heidän tehtäväksi. Työperäisen hyväksikäytön torjuntaan tarvitaan lakien minimivaatimuksia ylittäviä vastuullisuustoimenpiteitä hankintayksiköiltä, sillä niillä on merkittävä mahdollisuus ennaltaehkäistä riskejä, tunnistaa sopimusrikkomuksia ja puuttua aikaisessa vaiheessa hyväksikäytön tunnusmerkkeihin. Ilman riittävää ymmärrystä ilmiön luonteestaja siihen puuttumisen keinoista, väärinkäytösten selvittäminen voi olla hidasta, kuormittavaa ja tehotonta. Siksi siivouspalveluhankinnoistavastaavien hankinta-asiantuntijoiden osaamista ja tietoisuuttatyöperäisestähyväksikäytöstä on tärkeää vahvistaa – sekä ennaltaehkäisyn että vaikuttavan valvonnan tueksi.
Vastuullisen toiminnan hyödyt hankintayksiköille
• Lakien ja vastuullisuusvelvoitteiden täyttäminen.
• Maineenhallinta ja vastuullisuus.
• Toimittajakentän läpinäkyvyyden lisääminen.
• Säästöjä pitkällä aikavälillä – tapauksiin osallisiksi joutuminen voi olla aikaa vievää ja aiheuttaa maineriskin.
Opas kehitettiin Ami-säätiön rahoittaman hankkeen jatkona, jossa Motiva ja HEUNI toteuttivat vertaisoppimista kuuden eri julkisen toimijan kanssa. Kyseisessä hankkeessa keskityttiin siivoushankintojen vastuullisuuteen ja niiden valvontaan erityisesti työperäisen hyväksikäytön ehkäisyn näkökulmasta.